Kone laskeutui Almatyn kentalle sunnuntaina 29.6.08  klo 18.20 paikallista aikaa. Passintarkastus ym. pakolliset muodollisuudet sujuivat pikaisesti, eika ollutkaan tullipaperien tayttamista, kuten olimme internetista lukeneet.

Lento paasi lahtemaan Shanghaista Hongqion kentalta puolisen tuntia myohassa. Koneessa penkit olivat kolmerinnan molemminpuolin ja meidan viereemme tuli istumaan 8-vuotias paikallinen pikkumies. Han katseli meita miten toimimme mm. ruoka-annoksen kanssa ja teki kaiken perassa. Simo laittoi lopuksi oman ruokalaatikkonsa omani paalle, niin pikkumies teki samoin, samoin han laittoi juomamukinsa omiemme paalle. Jossakin vaiheessa havahduin, kun poika koputti olkapaahani ja han halusi, etta katson ulos ja ihailen kauniita maisemia. Maisemat lahella Urumqia oli karua, kallioista.

Urumqin kentta oli kaaosmainen paikka. Kyselimme, kuinka voisimme tsekata itsemme Almatyyn menevaan koneeseen. Meille vain osoitettiin  minne pain pitaa menna. Tuntui kummalliselta, kun "kotimaan" terminaalista piti kavella pitka matka ulkokautta ulkomaantermaaliin.
Ensin menimme lahtevien puolen oven taakse, mutta kun ovet olivat suljettuina niin ajattelimme olevamme kuitenkin vaarassa paikassa. Toisella ovella oli liuta ihmisia ja suunnistimme sinne...vaara paikka ja meille viitattiin paikkaan, jossa olimme asken ovia kolistelleet. Kommunikointi oli hieman vaikeaa, paikalta onneksi loytyi yksi englantia puhuva nuorimies. Meidan piti odotella reilut puolituntia, ennenkuin lahteva puoli aukesi...koko henkilokunta oli lounaalla yhtaikaa, siksi ovet olivat lukossa. Saa oli todella kuuma...lahes 30 astetta. Lopultakin paasimme sisatiloihin, jossa jouduimme jalleen odottelemaan tunnin verran, ennenkuin paasimme check-in tiskille, jossa taas odottelimme. Kun olimme saaneet boarding passimme niin seuraava jonotus ja odotus oli passintarkastukseen, jossa jostain syysta suomen passini heratti kiinnostusta ja sita tutkittiin tarkkaan. Seuraava jonotus ja odotus turvatarkastukseen. Tarkastuksessa minun toista kassiani tutkittiin moneen kertaan, silla skanneri naytti, etta kassissa olisi ollut nestepullo, mita ei kuitenkaan 'manuaali"tarkastuksessa loytynyt...eika pitanytkaan, kun kassissa ei sellaista ollut.

Vihdonkin Almatyn koneessa. Lentoaika oli n. pari tuntia. Ensituntuma Kazakstanista ja Almatysta on positiivinen. Autokanta on uudehkoa. Taivas on kauniin sininen, linnut laulavat eika ole epamiellyttavia tuoksuja ainakaan viela tullut nenaan. Hotellikin on ihan ok...tulee mieleen Malesian hotellit. Englanninkielisista kanavista nakyy BBC ja CNN...todellakin nakyy silla aanta ei kuulu laisinkaan. Elokuvia nakyy myos, mutta ne on dumbattu venajaksi.

Kyselimme internetlinjasta. Kaytossa on vanhanajan puhelimen kautta otettava yhteys. Eihan nykykoneet taida edes toimia enaa tuolla tavalla, hmmm...Myohemmin illalla kavimme respasta kysymassa, missa olisi mahdollisesti nopeampi yhteys...hotellissa on kaytossa wireless yhteys...miksikohan respantytot sisaan buukatessamme sanoneet tai tarjonneet tata palvelua, ainoastaan mainitsivat tuosta hitaasta linjasta, joka on ilmainen yhden tunnin paivassa. Huoneen hintaan kuuluu myos pesulapalvelu...kaksi vaatekappaletta voi pesta ilmaiseksi.

Illalla kavimme hotellin ravintolassa syomassa. Ruoka oli ok...oli muuten maukkaita lihapullia.

Huomenna maanantaina  on asuntojen katselmuspaiva.

Kirjoituksissa nakyva kello nayttaa paikallista aikaa, mika on kolme tuntia Suomen aikaa edella.