Kazakhstan

Viimeinen kirjoitus tahan blogiin

2008-10-31T09:11:00+02:00

ainakin talla eraa ja tarinat jatkuvat kotisivuillamme www.laitalat.com ,kun jalleem paasemme monen kuukauden jalkeen paivittamaan sivuja.

Paivat ovat olleet harmaita. Satanut ei sentaan ole. Pari paivaa meni hieman lonskisti, silla flunssa iski ja veto oli aivan pois. No nyt taas ollaan kunnossa ja loputkin tavarat ovat loytaneet paikkansa. Jotkut tavarat oli pakko laittaa laatikoihin ja varastoon, kun sailytystilaa on rajoitetusti.

Ensilumi

2008-10-25T18:00:00+03:00

satoi tanaan. Aamusta lahtien satoi vetta, joka iltapaivalla muuttui lumisateeksi. Hetkessa maa oli valkoisena.

Tanaan oli myos yleinen vapaapaiva...Tasavallan paiva. Toinen vapaapaiva on myos tuleva maanantai.

Paikallisessa matkatoimistossa

2008-10-24T18:40:00+03:00

Kavin paikallisessa matkatoimitossa Simon assistentin kanssa. Han nahtavasti kysyi maarattya henkiloa nimelta, silla hanelle sanottiin, etta pitaa odottaa, kunnes tulee lounaalta. No mina taas avasin suuren suuni ja kysaisin, onko taalla ainoastaan yksi henkilo, joka palvelee ja toimistossa ei palvella asiakkaita, kun han on lounaalla. Lopulta meidat ohjattiin takahuoneeseen miesvirkailijan luokse, joka hoiti homman. Asiakaspalvelussa oli todella, todella paljon parantamisen varaa lahes kaikkialla. Jos odottaa kiltisti, mita sanovat niin saa kylla odotella melkoisen kauan aikaa.

Kavimme illallisella keskiviikkona ravintolassa, missa olemme aikaisemminkin kayneet ja olleet tyytyvaisia. Tuon keskiviikko illan jalkeen mieli kylla muuttui paikasta. Palvelu oli aika alakanttiin, ruoka ei ollut mitaa erikoista...lohi oli kuivaa...Maksettuamme pyysimme virallista kassakuittia, koska olivat antaneet meille ainoastaan kasin kirjoitetun kuitin. Sita pienta paperilappusta saimme odottaa ja odottaa, lopulta mina taas ryhdistaydyin ja menin alakertaan kuittia hakemaan. One minute, one minute vain hoettiin...olimme jo odotelleet puoli tuntia. Ei enaa odotusta, ei yhden kuitin tulostaminen pitaisi kestaa noin kauaa. Lopulta tulimme siihen johtopaatokseen, etta heilla oli varmaan tarkoitus pistaa tama maksu ohi kirjanpidon, jolloin veroa ei tarvitse maksaa. Tassa kiinanopit olivat omiaan...: ). Kiinassa nimittain sai monen monta kertaa hieman kohottaa aantaa, jotta sai haluamaansa.

Voi tata laatikko- ja tavaramaaraa...mihin kaikki pistamme. No ainahan ne ovat kylla paikkansa loytaneet.

Vihdoinkin....

2008-10-23T23:51:00+03:00

Kolme aivan aurinkoista paivaa maanantain harmaan ja sateisen paivan jalkeen. Lampotila aamuisin on ollut aste pari nollan ylapuolella ja nurmikot ovat olleet vaaleana huurusta. Lumiraja on laskeutunut jo Medeoon asti ja Cimbulakissa paasee jo laskettelemaan.

Niin vihdoinkin tavaramme tulivat tanaan torstaina. Miehet paasivat vasta tulemaan iltapaivalla, joten purkaminen meni melko myohaiseksi...miehet lahtivat vasta 10 jalkeen illalla.

Ensimmainen vilkaisu kuormaan...paketit eivat ole kastuneet eika vilissyt otokoita. Laatikot olivat ehjia, joten paallepain ei ainakaan nakynyt vaurioita. Eika isoimpia vaurioita muutenkaan ollut eika homeen hajua.
Muutama tavara oli rikkoontunut mm. Hongkongista asti mukana kulkenut lamppu, jonka kupu oli repeytynyt. Eniten olisi harmittanut, jos lampunjalka oli mennyt rikki, silla olimme saaneet lampun Hongkongin suomalaisilta laksiaislahjaksi muuttaessamme Singaporeen. Shanghaista ostamamme jalkalamppu oli hieman karsinyt, mutta sekin korjaantuu liiman avulla ja astiat olivat saastyneet matkan "rasituksesta".

On janna huomata, kuinka eri mailla ja muuttofirmoilla on omat periaatteensa. Miehet kylla purkivat tavarat, mutta eivat laittaneet paikoilleen. Raskaimmat tavarat tosin laittoivat paikoilleen, kun olimme nayttaneet paikan. Pihamme on laatikoita taynna, silla eivat veineet laatikoita pois samantein, vaan tulisivat huomenna noutamaan ne. Sekin ero on taman maan ja muiden maiden valilla, etta jalkeenpain purettuja laatikoita he eivat nouda vaan asukkaan pitaa ne itse toimittaa pois. Tata asiaa hieman ihmetelimme, silla tavaroita on edelleen laatikoissa ja niiden purkamiseen menee jokunen paiva. Lupasivat kuitenkin tehda meidan kanssamme poikkeuksen.

Harmaata ja sateista

2008-10-20T22:13:00+03:00

Lauantain komian paivan jalkeen sunnuntaina satoi koko paivan. Nain jai lenkkeilyt valiin. Myohemmin iltapaivalla tuuli voimistui ja voimistui ja jo meinasimme, etta noinkohan katto pysyy paikoillaan...hyvin on tehty, silla paikoillaan pysyi.

Maanantai valkeni sumuisen harmaana. Vastapaista golfkenttaa ei sumun seasta nakynyt. Lampotila seitseman aikoihin oli +2 astetta.

Huomenna tai keskiviikkona pitaisi konttimme olla talon edessa...mutta, mutta...niinhan sen piti tulla jo pari viikkoa sitten. Eikohan tulli taas keksi lisaa, mita pitaa tarkistaa. Meilla on mukana pieni jaakaappi ja siita kuulemma pitaa tarkistaa, ettei paasta freonikaasuja ymparistoon...tama on todella naurettavaa, silla ymparisto on taynna roskia ja teilla kulkee huonokutoisia, savuttavia autoja eika niihin puututa. Toinen naurettavuuksiin meneva asia on, etta tietokoneemme ja tv:mme pitaa tarkistuttaa, etteivat sisalla vakoiluohjelmia. Paakaupungista asti pitaa saada sertifigaatti naille tavaroille. Mukava nahda, ovatko availleet nama laatikot...vai onko tama vain ulkomaalaisille pienta kiusaa, etta keksitaan kaikenmaailman asioita ja vedotaan lakiin.

No niin tulivathan roskismiehet vihdoinkin...perjantai aamuna. Taalla niin kuin kiinassakin on tapana ,etta on autokuski ja ne jotka tekevat ns. likaisen tyon. Oikein huvitti, kun kuski huuteli avonaisesta autonikkunasta ohjeita kahdelle tyhjentajalle...ei edes autosta viitsinyt nousta ylos. No paaasia on, etta taas on yksi asia pois paivajarjetyksesta...saa sitten nahda, kuinka tyhjennys hoituu talla viikolla...

Illalla puoli 10 valittajamme soitti ja ilmoitti, etta kuivuripojat ovat tuomassa uutta konetta. Kokopaivan itseasiassa poikia odottelinkin. Pojat veivat vanhan koneen pois ja toisaalta suututti ja toisaalta nauratti, kun uusi on puolet pienempi kuin edellinen ja seinaan kiinnitettavaa mallia. Eli edelleenkaan emme paase konetta kayttamaan, vaan pitanee odotella poraajapoikaa. Voi, kun omistaja olisi kysynyt ja kertonut meilta ensin, ennenkun ostaa konetta, millaista on ostamassa. Emme olisi tuota hyvaksyneet.

Suomalaisilta

2008-10-19T08:22:00+03:00

Olipa mukava tavata Kazakhstanin suomalaisia...paasi puhumaan suomea muidenkin kuin Simon kanssa. Eilen illalla mukana oli seitseman perheen "edustajaa" seka lisaksi pari vierailevaa tahtea, jotka olivat kaymassa kaupungissa. Ilta oli leppoisa mukavassa ja iloisessa seurassa.

Eilinen paiva oli todella lammin. Olimme kavellen liikkeella ja kuuma meinasi tulla...mittarissa oli +20 astetta. Annoimme Malik-kuskillemme paivalla vapaata, silla han kuskasi meita illalla ja tiesimme, etta illalla menisi melko myohaan. Oli mukava huomata, etta talonvaki oli pyytanyt myos kuskimme nauttimaan poydan antimista.

Olen etsiskellyt kenkia...kontissa olisi kenkia, mutta kontti edelleenkin tullin hallussa. Taalla vain ei tahdo loytya matalakantaisia, hyvan nakoisia kenkia...korkeita piikkikorkokenkia ja -saappaita on hyllyt vaarallaan. Megaan oli avattu uusi kenkakauppa ja sielta vihdoinkin loysin sellaiset mitka miellyttivat...kalliilla hinnalla tosin.

Tanjakin olisi halunut ostaa taalta farkut, mutta suomesta saa samanlaisia farkkuja huomattavasti halvemmalla, niin jatti ostoksen tekemisen tuonnemmaksi.

Pankkitilin avaus

2008-10-17T18:29:00+03:00

Paatimme avata tilin samaiseen pankkiryhmaan, mita olemme kayttaneet koko taman ulkomailla asumisen aikana. Kyllahan tilin avaus onnistui, mutta kayttooikeuden lisaaminen ei. Meidan pitaisi kayda notaarin luona vahvistamassa, etta me olemme me ja Simo todellakin haluaa antaa minulle kayttooikeuden. Nettipankki on myos oltava, mutta eipa pankilla sita viela ole...ensi vuoden puolella kuulemma. No Shanghaissa ei koko kahden vuoden aikana kerennyt ilmestya pankki/automaattikorttia niin, etta mitenkohan taalla nettipankin kanssa mahtaa kayda. Automaattikortti sentaa on saatavilla. Pankilla on ainoastaan yksi rahannostoautomaatti ja sekin pankin konttorissa sisalla.

Tanjalla loma ohitse ja paluu Suomeen.

Tupakoitsijat vs tupakoimattomat

2008-10-16T16:26:00+03:00

Tanjan kanssa lounastimme Mega-centerissa. Kysyessani tupakoimattomien aluetta, meille naytettiin ravintolan ulkopuolella olevaa aluetta. Hmmm....tupakoitsijat istuivat hienoilla pehmustetuilla kankailla paallystetyissa tuoleissa ja poydilla oli valkoiset liinat. Me tupakoimattomat saimme istua korituoleilla eika edes minkaanlaista liinaan ollut poydassa.

Joskus tulee seurattua ruokailijoita, kuinka toisessa kadessa on tupakka ja toisessa haarukka...siina sita vuoron peraan pistetaan suuhun. Eilisessa venalaisessa ravintolassa seurasin naapuripoydassa istuivia kolmea naista ja yhta miesta. Naiset vetivat tupakkaa ketjussa, mies ei koskenutkaan tupakkaan. No jos aski maksaa 100 tengea n. 60 eurosenttia (kalleimpiakin loytyy), niin eipa ole ihme, etta tupakkaa kuluu.

Suihkunkorjaaja ilmestyi vihdoinkin. Roskisherraa edelleen odottelemme, jonka tanaan jalleen piti tulla.

Vuorilla

2008-10-15T16:25:00+03:00

Aamusta lahdimme ajelemaan vuorille tarkoituksena menna katsomaan vuoria laskettelualueelta. Medeo-luisteluareenan kohdalla on tietoita, emmeka paasseet suoraan ajamaan areenan editse, vaan kaarsimmekin vasenta puolta ylos. Ajattelin kuskin vain pysahtyvan eraalle tasanteelle, jotta voisimme ottaa valokuvia. Kuski naytti meille, etta voisimme kiiveta portaat ylos...ja niita portaita riitti ja riitti..jossakin vaiheessa joku oli kirjoittanut portaaseen lukemat 590 ja 149 ja nuoli ylospain. Paivan liikuntatuokio : ).

No pyysin kuskia ajamaan ylatasanteelle, missa portaat paattyvat, mutta han ilmaisi, etta tie on poikki. Hieman ihmettelin, silla muitakin autoja nakyi ylhaalla menevan. No han ei halunnut ajaa mutkittelevia teita ja rasittaa autoaan.

Tasta kipuaminen alkaa...

...ja jatkuu...

jatkuu...

Tama kaveri tuli aika reippaasti ohitsemme, vaikka kantamustakin oli mukana.

Valilla katselimme tulosuuntaan.

Portaat sen kuin jatkuivat.

Vihdoinkin ylhaalla.

Alhaalla jaaton luisteluareena odottelee pakkasia.

Meillapa ei sattunut olemaan mukana mitaan, minka olisimme voineet jattaa merkiksi kaynnistamme.

Hevoset eivat valittaneet vierilijoista.

Alaspain tulo olikin huomattavasti helpompaa, ja kun paasimme alatasanteelle, niin kyllapa jalat tutisi. Alhalla oli huomattavasti lampimampaa kuin ylhaalla...ylhaalla kavi kylma viima.

Poislahteissamme olimme tormata laumaan lehmia, jotka taapersivat keskella tieta.

Toimiston kautta lounaalle. Simo halusi vieda Tanjan venalaiseen ravintolaan syomaan soljanka-keittoa ja sasliklihaa. Viihtyisa paikka, mika oli koristeltu venalaisin esinein.

Valittajamme ilmoitti tulevansa iltapaivalla, joten taas oli kiire takasin. Roskismiesten piti tanaankin tulla tyhjentamaan roskikset...mutta eipa nakynyt...auto oli kuulemma rikkoontunut...

Kaupungin korkein rakennus Marriot-hotelli on lahes valmis. Hotelli on saanut rakentamiselle erikoisluvan. Liekohan niin, etta lasiseinat kestavat mahdollisen maanjaristyksen aikana ehjina.

Paikallisetko ystavallisia....

2008-10-14T23:17:00+03:00

opaskirjojen mukaan on...minun kokemukseni perusteella ei.

Tanjan kanssa kiertelimme keskustassa ja kavimme katsastamassa paikallisen wet marketin. Toisella puolella rakennusta on vihannekset, hedelmat, lihat, mausteet ja kukat ja toisella puolellamm. vaatteitta, kenkia, laukkuja ja matkamuistoja.Eraasta matkamistomyymalasta kyselimme hintoja ja koitimme tingata, mutta eipa se taalla onnistu. Poika ei tullut yhtaan hinnasta alaspain ja kysyinkin, etta miksi...johon poika vastasi i don't know. Eipa tainnut poika ymmartaa kysymystani ja on opetellut tuon sanonnan. Ja kun en suostunut maksamaan pojan mainitsemaa summaa niin kaansi meille selkansa...tamako on ystavallista palvelua.

Lahdimme kavelemaan kavelykadulle ja poikkesimme ensin Silk Way-ostarissa, josta Tanja loysikin haluamansa tuliaiset. Nalka alkoi hieman tuntua ja menimme jo niin moneenkertaan kaymassamme ravintolassa. Siina hetken aikaa istuessamme tarjoilija lopultakin tuli kysymaan mita haluaisimme tilata...ensimmaiseksi halusin englanninkielisen menuun. Heti meille sanottiin, ettei sellaista ole, johon ihmeissani taas sanoin, etta sellainen on ennenkin heilla ollut. No tytto meni etsimaan...kymmenisen minuuttia ja taas kysyin menuuta...ei heilla ole...johan on kummaa, olen niin monet kerrat paikassa kaynyt ja sellaisen saanut. Ei heilla ole... kadun toisella puolella on muita ravintoloita minne voitte menna...meille sanottiin. Sanonkin, etta todellakin voimme menna toiseen paikkaan emmeka enaa tule tahan paikkaa uudelleen.